Aikaa on kolme ja puoli tuntia, yhdeksään asti siis ennen
kuin täytyy olla nukkumassa. Joskus tuntuu että tunnit vuorokaudesta kuluvat
aivan liian nopeasti, tai niitä yksinkertaisesti on liian vähän. Kauppaan,
ruoan tekemistä, opiskelua ja sitten aikaisin nukkumaan jotta huomenna jaksaa
herätä töihin jotka alkavat jo puoli seitsemän. Kaikki tekemättömät asiat
alkavat ahdistaa ja kiire alkaa pyöriä päässä. No, nyt siis vaan järki käteen; tänään
teen sen mitä pystyn ja huomenna töiden jälkeen loput. Kyllä minä toivottavasti
osaan käsitellä kiireen (taas).
Tietokoneesta kuuluu taustalta kappale jossa lauletaan ”Are
you ready for the new season”. Olen, kyllä minä olen valmis. Nyt on talvi ja
aika täytyy käyttää viisaasti. Kohta on joulu ja sitten uusi vuosi. Sitten
onkin jo lukuloma aivan kohta. Kuinka paljon pitäisi käydä töissä ja millainen
lukusuunnitelma on viisas? Minne haen lukion jälkeen, pitäisinkö välivuoden,
tulisiko minusta Au Pair vai haluaisinko tehdä vapaaehtoistyötä? Mahdollisuuksia
on miljoona, enemmänkin. Se, että minua kiinnostaa melkein kaikki on kai se
ongelma, vaikkei sitä pitäisi minusta ongelmaksi luokitellakaan. Luulen että on
parasta nyt vain olla, katsella aivan rauhassa jatkokoulutusten nettisivuja ja
etsiä kaikkia mahdollisuuksia ja olla ihan stressaamatta. Liiankin tutuksi
tulleessa sanonnassa ”Nauti tästä hetkestä” on kiteytettynä niin paljon
viisautta. Kiire ei ole mihinkään, ei nyt eikä milloinkaan pitäisi olla. On
hyvä joskus aivan vain pysähtyä olemaan, eikä aina ajatella mitä seuraavaksi
tapahtuu. Eikö olekin jännittävämpää niin, että kaikesta ei ole aivan varma? Silloin
varmasti yllättyy positiivisesti.
Tärkeintä minusta on löytää iloa jokaisesta päivästä, tehdä niitä
juttuja jotka saavat iloiseksi eikä ahdistua (vaikka myönnän sen ajoittain vaikeaksi). On ehkä hyvä aina välillä muistuttaa itselleen ettei ole mikään kiire. Asiat eivät aina mene niin kuin on suunnitellut
mutta sitten tulee uusia suunnitelmia ja ihania asioita. Tärkeää on että on iloinen,
ja nauttia siitä mitä nyt tapahtuu.
Rakkaudella,
Anna
Kommentit
Lähetä kommentti