Yöllä

Kello on 2:58am kun aloitan kirjoittamaan tätä tekstiä. Ajelin äsken vasta kotiin ja tajusin kuinka rakastankaan yötä. Silloin koko maailma ympärillä on pysähtynyt kiireestä, saavuttamisesta ja on rentoa olla. Useimpia tietysti väsyttää. Minä olen yöihminen, ja tykkään valvoa myöhään. Myöskin tähdet näkyvät silloin kirkkaiten.

Öisin käydään parhaat keskustelut, saadaan parhaat ideat ja omat ratkaisut tuntuvat selkeämmiltä kuin päivänvalossa. En puhu isoista asioista, mutta pienistä jotka kuitenkin vaikuttavat. Uskallusta on enemmän. Öisin kirjoitan myös parempia runoja kuin päivällä.

Yleisesti sanoista yö ja elämä tehdään yhdyssana, jolloin yöllä elettävä elämä liitetään tapahtuvaksi esimerkiksi jollakin clubilla. Joskus onkin hauskaa mennä tanssimaan, mutta parhaat "yömuistot" syntyvät kodin rauhasta, hyvästä musiikista, peitosta ympärillä ja siitä olosta, ettei tarvitse edustaa mitään hetkeen. Silloin saa vain olla ja hengittää.

Yöllä voi unelmoida niinkin pienistä asioista, kuin esimerkiksi seuraavasta päivästä. Öisin asiat tuntuvat isommilta, jolloin ratkaisutkin ovat siksi parempia. On myös ihanan levollista odottaa sitä hetkeä kun nukahtaa. Nukahtaminen on ihana tunne.

Yö (ja myöskin nykyinen yo- kokeeton elämä!!) saa minut tuntemaan itseni vapaaksi. Juuri niinä tunteina ei ole velvoitetta olla yhtään missään. Olen vapaa valvomaan, nukkumaan, rakastamaan, kirjoittamaan, nauramaan, tai itkemään.

Öisin on yleensä eniten tunnelmaa. Automatkoissa on jotain taianomaisen hauskaa yöllä, myökin aamuyöstä herääminen ja matkalle lähteminen on yksi lempiasioistani.

Kello lähenee puolta neljää, ja silmät alkavat jo painua kiinni. Kuuntelen vielä yhden kappaleen Jack Johnsonia ja olen valmis nukkumaan, yöstä iloisena.

Jack Johnson - All At Once

Rakkaudella,
Anna

P.s Kauniita unia