Maailma

Mietin tänään töissä, että miksi tässä maailmassa ja tässä maassa pitää olla olemassa myynnissä pienessäkin kaupassa suunnilleen 40 erilaista leipää ja ainakin neljää erilaista mansikkajogurttia, kaikista eri marjoista ja hedelmistä ja eri rasva ja proteiini vaikka minkä määristä puhumattakaan? Silti sitä omaa suosikkia tai "sitä olen aina ostanut"- tuotetta ei löydy ja se on maailman kamalin asia.

Täällä tarjonta on niin laajaa koska se voi olla sitä. Tottakai ymmärrän kilpailun tarkoituksen ja se tietysti pitää laadun myös hyvänä. Mutta eikö liika ole koskaan liikaa? Ja sitten se määrä mikä tavaraa ja ruokaa heitetään pois on aivan kamalaa. Koska "se ei kelpaa" kuluttajalle. Eikö se ikinä tunnu pahalle? Miksi ihmiset jatkavat valittamista?

Mietin tänään myös töissä (tein myös töitä) että usein kuvitellaan ekologisuuden, tasa-arvoisuus-ajattelun tai kehitysyhteistyön olevan jotakin sellaista, että joku henkilökohtaisesti alkaa "hippeilemään" mikä on kamala ajatus! Koska nykyään harmittavan suuressa mittakaavassa "maailman paremmaksi tekeminen" nähdään yksilösuorittamisena, "sen yhden juttuna" ja henkilökohtaisena esim. sähkön, veden kuluttamisen vähentämisenä ja luomuruoan yms suosimisena. Siinähän se pointti onkin. Suuret muutokset tulevat yksilöistä. Eli juuri sinusta. On mielestäni hieman heikko ajatustapa, jos ajattelee että "antaa muiden sitten elää tuolla tavalla ekologisesti tai "kehitysyhteistyötä kannattaen". Ei se paremman suunnan ottaminen ole kenenkään luonnonystävän etuoikeus. Se on asia joka kaikkien asia. Maailma kun on kaikkien yhteinen. 

Olen syntynyt maahan jossa saa maailman huipputason koulutusta ja joka on uusimpien tutkimusten mukaan maailman paras paikka olla äiti. Mikä valtavan suuri etuoikeus se on asua maassa jossa ei ole sotaa, nälänhätää tai lakeja jotka estävät minua sanomasta mitä haluan sanoa. Vapaat markkinat ja sananvapaus ovat vain esimerkkejä siitä kuinka hyvä täällä on elää. Mutta liika kulutus, ja liiallinen haluaminen vain vievät hyvinvointiyhteiskunnan etuja meiltä pois. Kyllä tottakai vaihtoehtoja kaupoissa saa olla ja pitää olla, ja talous ei kasvaisi jos vaihtoehtoja ei olisi. Mutta eikö olisi koko maailman luonnonvarojen mukaista, että jokainen miettisi ja ehkä muuttaisi omia kulutus, vaatimus, ja käyttäytymistottumuksiaan? 

Tottakai myös Suomella on omia yhteiskunnallisia ongelmia joihin täytyy etsiä ratkaisuja. Mutta mielestäni on tärkeätä muistaa, että maailma todella on kokonaisuus ja silloin kun muilla on hyvä olla, se näkyy ja tuntuu myös meillä. Joten myös siksi on hyvä miettiä omia ratkaisujaan, niin päivittäisiä ostoksia, kulutusta sekä esimerkiksi osallistumista kehitysyhteistyöhön globaalilta kannalta. Tunteet ovat samoja kaikkialla, mutta reaalimaailma ei. Yhteistyöllä ja kansainvälisellä ajattelulla, sekä aidosti hyvän haluamisella toisille koko maailma voisi paremmin. 

Rakkaudella, 

Anna